Terrorismin rahoittaminen
Terrorismin rahoittamisella tarkoitetaan toimintaa, jossa suoraan tai välillisesti annetaan tai kerätään varoja terroristiseen toimintaan. Terroristiryhmän tai yksittäisen terroristin rahoittaminen on rangaistavaa, samoin sen yrittäminen.
Terrorismin rahoittaminen luo edellytyksiä terroristiselle toiminnalle. Terroristiryhmälle tai terroristille suunnattu taloudellinen tuki ylläpitää ja pahimmillaan edistää terroristista toimintaa. Taloudellisen tuen avulla on mahdollista valmistella terrorismirikosta, kouluttautua, värvätä tai mahdollistaa matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten. Torjumalla terrorismin rahoittamista on mahdollista tunnistaa terroristisessa tarkoituksessa toimivia verkostoja tai henkilöitä ja näin ollen estää ja paljastaa muita terrorismirikoksia. Tämän vuoksi terrorismin rahoittamisen torjunta on tärkeää.
Koska terrorismin rahoittamiseen liittyy usein kansainvälinen ulottuvuus, on viranomaisten toiminnan oltava rajat ylittävää. Kansallinen ja Euroopan unionin tasoinen lainsäädäntö luo edellytyksiä viranomaisten toiminnalle. Nopea ja kattava tiedonvälitys on avainasemassa viranomaisten välisessä yhteistyössä.
Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskus hoitaa terrorismin rahoittamisen torjuntaa ja toimii kansallisena yhteyspisteenä selvittelykeskusten välisessä kansainvälisessä yhteistyössä. Terrorismin rahoittamista selvittää ja analysoi terrorismin rahoittamisen torjunnan ryhmä. Ryhmän toiminta perustuu ilmoitusvelvollisilta ja muilta viranomaisilta saatuihin tietoihin sekä oman analyysityön havaintoihin.
Suojelupoliisi hankkii tietoa rahan antamisesta tai keräämisestä terroristiseen tarkoitukseen sekä paljastaa ja estää terrorismin rahoittamisrikoksia. Tässä työssään se tekee tiivistä yhteistyötä muiden viranomaisten ja esimerkiksi pankkien kanssa Suomessa ja ulkomailla.
Uudet rahanvälitysmuodot yleistyvät
Konfliktialueille rahaa lähettävät henkilöt etsivät jatkuvasti uusia tehokkaita ja anonyymeja rahanvälitysmuotoja ja -palveluita.
Esimerkkejä rahanvälityksen monimuotoistumisesta ovat virtuaalivaluutat ja vaihtoehtoiset maksujenvälityspalvelut, kuten mobiilisiirrot. Vaihtoehtoisia maksujenvälityspalveluita käytetään itsenäisesti tai perinteisten maksujenvälityspalveluiden rinnalla. Uudet rahanvälitysmuodot vaikeuttavat merkittävästi niiden varojen seuraamista, jotka on tarkoitettu terrorismin rahoittamiseen.
Terrorismivaroja voidaan jäädyttää
Suomessa on käytössä varojen hallinnollinen jäädyttämisjärjestelmä. Varojen jäädyttämisen tarkoituksena on estää henkilöä, ryhmää tai yhteisöä eli jäädytyspäätöksen kohdetta käyttämästä varojaan terroristisiin tekoihin tai rikoksen yritykseen tai valmisteluun.
Keskusrikospoliisi tekee päätöksen varojen jäädyttämisestä. Päätös julkaistaan Virallisessa lehdessä. Keskusrikospoliisi ylläpitää jäädyttämispäätöksistä julkista luetteloa, jonka voi tilata poliisilaitoksen tai keskusrikospoliisin kirjaamosta.
Hallinnollisesta jäädyttämisestä säädetään laissa.
Rahanpesun selvittelykeskukselta kaksi selvitystä terrorismin rahoittamisesta (uutinen 12.5.2021)
Laki varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi 325/2013 (Finlex)
Kansallinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio 2023 ja toimintasuunnitelma 2024–2025 (Valtioneuvoston yhteinen julkaisujärjestelmä Valto)
Perustietoa terrorismin rahoittamisesta (rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen toimintaryhmä FATF)
Raportti terrorismin tilanteesta ja trendeistä EU:ssa (Europol)
